Lasten liikunta

Lapsille liikunnan merkitys on erityisen suuri. Meidän aikuisten tehtävä on tarjota lapsille monipuolisia liikkumismahdollisuuksia päivittäin – myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Lasten liikuntasuositukset vaihtelevat ikäkauden mukaan, mutta kaikille lapsille on tärkeää saada vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä. Uh, määrä tuntuu paljolta ruuhkavuosia eläessä kun perheen arki, työ ja muut velvollisuudet vievät helposti kaiken ajan. Miksi tämä on kuitenkin tärkeää? Lapsen hermoverkosto kehittyy 90 % valmiiksi kuuteen ikävuoteen mennessä, ja monipuolinen liikunta tukee tätä kehitystä. Liikunta ei ole vain fyysistä hyvinvointia varten, vaan sillä on laaja vaikutus myös oppimiseen. Liikunnalliset taidot ovat yhteydessä kielellisten ja matemaattisten taitojen kehitykseen, ja hyvät motoriset taidot ovat edellytys hienomotoristen taitojen kehittymiselle. Liian pitkä paikallaanolo on kuitenkin haitallista, sillä se voi estää lasten luontaisen liikkumisen ilon säilymistä. Liikunnan lisääminen ei aina vaadi suuria muutoksia arkeen, vaan voi lähteä pienistä askelista, jotka tekevät liikkumisesta luonnollista ja hauskempaa niin aikuisille kuin lapsillekin.

Lasten liikuntasuositukset eri ikäkausissa

0 vuotiaat – vauvan aktiivisuuden merkitys varhaisvuosina

Vauvan liikunta lähtee vatsallaan olemisesta ja vauvan pitäminen lattialla vatsallaan tukee vauvan motoristen taitojen kehitystä. Tärkeintä on tarjota turvallinen ympäristö, jossa vauva voi liikkua ja oppia omaan tahtiinsa. Vatsallaan olo on tärkeää pään kannattelun ja kehon hallinnan kehittymiselle. Harva vauva jaksaa tässä asennossa olla pitkään, joten tätä tulee harjoitella monta kertaa päivässä, jotta lihakset vahvistuvat. Liikkuminen vauvan kanssa tukee etenkin vanhemman hyvinvointia. Päivittäinen liikunta voi olla osa arkea jo vauva-ajasta lähtien, ja se vahvistaa vauvan motorisia taitoja, kehonhallintaa ja aistihavaintoja. Samalla se tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden liikkua ja virkistyä yhdessä lapsen kanssa. Läydä vinkkejä artikkelista Mitä harrastaa vauvan kanssa ja Juoksu vauvan kanssa: Milloin ja miten aloittaa turvallisesti?

1-3 vuotiaat lapset – leikin ja liikkeen yhdistäminen

Taaperoiässä lapsi oppii jatkuvasti uusia motorisia taitoja, kuten kävelemään, juoksemaan ja kiipeilemään. Liikkuminen tapahtuu leikin kautta, ja uteliaisuus ympäristöä kohtaan innostaa lasta tutkimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Lapsilla ei ole vielä säännöllisiä harrastuksia, mutta liikkumisen taitoja on tärkeä jo harjoitella. Kesäisin potkupyöräily on erinomainen tapa kehittää tasapainoa ja koordinaatiota jo ennen polkupyörän käyttöä. Kevyt ja helposti hallittava potkupyörä tukee lapsen itsenäistä liikkumista ja valmistaa tulevaan pyöräilyyn. 4-5 vuotiaat lapset – vauhtia ja virtaa

Tähän ikäryhmään sopivat liikuntamuodot, kuten leikit, juoksu, hyppiminen ja yksinkertaiset pallopelit, jotka auttavat lapsia kehittämään motorisia taitojaan, tasapainoa ja koordinaatiota. Leikkiminen on hauskaa ja kannustaa liikkumaan luonnollisesti. Lisäksi liikunta tukee lasten itseluottamusta, auttaa heitä tekemään yhteistyötä muiden kanssa ja kehittää heidän ongelmanratkaisukykyään. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja iloista, jotta lapset nauttivat liikkumisesta ja saavat hyviä kokemuksia liikunnan parissa.

6–11-vuotiaat lapset – taitojen vahvistaminen ja liikunnan ilo

Tässä iässä lapsen motoriset taidot ovat kehittyneet hyvälle tasolle, ja niitä kannattaa hyödyntää peleissä ja harrastuksissa, jotka vaativat enemmän kehonhallintaa. Esimerkiksi jalkapallo, tennis, luistelu, laskettelu ja tanssi tarjoavat loistavia mahdollisuuksia kehittymiseen ja itsensä haastamiseen. Liikunta on tärkeä osa lasten kehitystä, vaikka se viekin aikaa ja rahaa. Urheiluun panostaminen antaa lapselle mahdollisuuden kehittyä fyysisesti ja henkisesti, ja ennen kaikkea se pitää heidät kaukana pahanteosta. Kun lapsi saa mahdollisuuden harrastaa urheilua, hän oppii tärkeitä taitoja kuten yhteistyö, itsekuria ja vastuullisuutta. Vanhempien ja yhteisön rooli on korvaamaton – kannustaminen, kuljettaminen harjoituksiin ja kustantaminen voi olla ratkaisevaa, jotta lapsi pääsee nauttimaan liikunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Aikuiset voivat olla tukena, jotta lapset saavat mahdollisuuden keskittyä kehitykseensä ja löytää positiivisia polkuja elämässään

Suositut artikkelit

Pyöräilyn oppiminen on yksi lapsuuden suurista virstanpylväistä – hetki, joka jää mieleen niin lapselle kuin vanhemmallekin. Se tuo mukanaan riemua, pieniä kompurointeja ja ennen kaikkea onnistumisen iloa. Mutta miten varmistaa, että oppiminen sujuu ilman turhaa stressiä? Tässä parhaat vinkit, joiden avulla lapsesi löytää tasapainon ja oppii polkemaan itsevarmasti! Lasten polkupyörät ovat kehittyneet huomattavasti siitä, millaisia ne olivat, kun allekirjoittanut opetteli pyöräilemään. Valitettavasti monet lasten pyörät ovat kuitenkin edelleen liian painavia, mikä vaikeuttaa pyöräilyn opettelua. Lue vinkit mitä kannattaa ottaa huomioon lapsen pyörää valittaessa.

UKK – Usein kysytyt kysymykset lasten liikunnasta

Miten tukea vähävaraisten lasten liikuntaa?

Liikunnan ei tarvitse olla kallista! Monet urheiluseurat tarjoavat maksuttomia kokeilukertoja, ja joillakin paikkakunnilla on myös harrastustukia perheille, joilla on taloudellisia haasteita. Lisäksi esimerkiksi puistot, koulun liikuntasalit, kirpputoreilta löytyvät urheiluvälineet ja yhteisölliset tapahtumat voivat tarjota edullisia tapoja liikkua.

Entä jos lapsi on kömpelö tai liikunnallisesti epävarma?

Kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, ja joillakin motoriset taidot voivat vaatia enemmän harjoittelua. Kömpelö lapsi saattaa vältellä liikuntaa, jos hän kokee sen vaikeaksi tai pelkää epäonnistumista.

Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan:
✔ Karkeamotoriset taidot – Esimerkiksi juokseminen, hyppääminen ja tasapainoilu.
✔ Hienomotoriset taidot – Pienet, tarkat liikkeet, kuten kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen.
✔ Havaintomotoriset taidot – Kyky hahmottaa omaa kehoa suhteessa ympäristöön, aikaan ja voimaan (esim. pallon kiinniottaminen tai esteiden väistäminen)

Kömpelöä lasta voi tukea valitsemalla hänelle mieluisan lajin, kuten uinnin, tanssin tai pyöräilyn, ja harjoittelemalla leikin kautta ilman suorituspaineita. Vertailua toisiin kannattaa välttää ja sen sijaan keskittyä lapsen itsetunnon vahvistamiseen kehumalla hänen edistymistään. Liikuntataitojen kehittyminen vie aikaa, joten tärkeintä on luoda positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Pienet arjen liikuntahetket, kuten kävely, leikit ja tanssi, auttavat lisäämään aktiivisuutta. Tarvittaessa ohjattu liikunta tai fysioterapeutin tuki voi auttaa kehittämään motorisia taitoja. Jokainen lapsi voi löytää itselleen sopivan ja mielekkään tavan liikkua!

Miten tukea vähävaraisten lasten liikuntaa? Liikunnan ei tarvitse olla kallista! Monet urheiluseurat tarjoavat maksuttomia kokeilukertoja, ja joillakin paikkakunnilla on myös harrastustukia perheille, joilla on taloudellisia haasteita. Lisäksi esimerkiksi puistot, koulun liikuntasalit, kirpputoreilta löytyvät urheiluvälineet ja yhteisölliset tapahtumat voivat tarjota edullisia tapoja liikkua.

Entä jos lapsi on kömpelö tai liikunnallisesti epävarma?

Kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, ja joillakin motoriset taidot voivat vaatia enemmän harjoittelua. Kömpelö lapsi saattaa vältellä liikuntaa, jos hän kokee sen vaikeaksi tai pelkää epäonnistumista. Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan: ✔ Karkeamotoriset taidot – Esimerkiksi juokseminen, hyppääminen ja tasapainoilu. ✔ Hienomotoriset taidot – Pienet, tarkat liikkeet, kuten kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen. ✔ Havaintomotoriset taidot – Kyky hahmottaa omaa kehoa suhteessa ympäristöön, aikaan ja voimaan (esim. pallon kiinniottaminen tai esteiden väistäminen) Kömpelöä lasta voi tukea valitsemalla hänelle mieluisan lajin, kuten uinnin, tanssin tai pyöräilyn, ja harjoittelemalla leikin kautta ilman suorituspaineita. Vertailua toisiin kannattaa välttää ja sen sijaan keskittyä lapsen itsetunnon vahvistamiseen kehumalla hänen edistymistään. Liikuntataitojen kehittyminen vie aikaa, joten tärkeintä on luoda positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Pienet arjen liikuntahetket, kuten kävely, leikit ja tanssi, auttavat lisäämään aktiivisuutta. Tarvittaessa ohjattu liikunta tai fysioterapeutin tuki voi auttaa kehittämään motorisia taitoja. Jokainen lapsi voi löytää itselleen sopivan ja mielekkään tavan liikkua!

1-3 vuotiaat lapset – leikin ja liikkeen yhdistäminen

Taaperoiässä lapsi oppii jatkuvasti uusia motorisia taitoja, kuten kävelemään, juoksemaan ja kiipeilemään. Liikkuminen tapahtuu leikin kautta, ja uteliaisuus ympäristöä kohtaan innostaa lasta tutkimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Lapsilla ei ole vielä säännöllisiä harrastuksia, mutta liikkumisen taitoja on tärkeä jo harjoitella. Kesäisin potkupyöräily on erinomainen tapa kehittää tasapainoa ja koordinaatiota jo ennen polkupyörän käyttöä. Kevyt ja helposti hallittava potkupyörä tukee lapsen itsenäistä liikkumista ja valmistaa tulevaan pyöräilyyn. 4-5 vuotiaat lapset – vauhtia ja virtaa

Tähän ikäryhmään sopivat liikuntamuodot, kuten leikit, juoksu, hyppiminen ja yksinkertaiset pallopelit, jotka auttavat lapsia kehittämään motorisia taitojaan, tasapainoa ja koordinaatiota. Leikkiminen on hauskaa ja kannustaa liikkumaan luonnollisesti. Lisäksi liikunta tukee lasten itseluottamusta, auttaa heitä tekemään yhteistyötä muiden kanssa ja kehittää heidän ongelmanratkaisukykyään. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja iloista, jotta lapset nauttivat liikkumisesta ja saavat hyviä kokemuksia liikunnan parissa.

6–11-vuotiaat lapset – taitojen vahvistaminen ja liikunnan ilo

Tässä iässä lapsen motoriset taidot ovat kehittyneet hyvälle tasolle, ja niitä kannattaa hyödyntää peleissä ja harrastuksissa, jotka vaativat enemmän kehonhallintaa. Esimerkiksi jalkapallo, tennis, luistelu, laskettelu ja tanssi tarjoavat loistavia mahdollisuuksia kehittymiseen ja itsensä haastamiseen. Liikunta on tärkeä osa lasten kehitystä, vaikka se viekin aikaa ja rahaa. Urheiluun panostaminen antaa lapselle mahdollisuuden kehittyä fyysisesti ja henkisesti, ja ennen kaikkea se pitää heidät kaukana pahanteosta. Kun lapsi saa mahdollisuuden harrastaa urheilua, hän oppii tärkeitä taitoja kuten yhteistyö, itsekuria ja vastuullisuutta. Vanhempien ja yhteisön rooli on korvaamaton – kannustaminen, kuljettaminen harjoituksiin ja kustantaminen voi olla ratkaisevaa, jotta lapsi pääsee nauttimaan liikunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Aikuiset voivat olla tukena, jotta lapset saavat mahdollisuuden keskittyä kehitykseensä ja löytää positiivisia polkuja elämässään

Suositut artikkelit

Pyöräilyn oppiminen on yksi lapsuuden suurista virstanpylväistä – hetki, joka jää mieleen niin lapselle kuin vanhemmallekin. Se tuo mukanaan riemua, pieniä kompurointeja ja ennen kaikkea onnistumisen iloa. Mutta miten varmistaa, että oppiminen sujuu ilman turhaa stressiä? Tässä parhaat vinkit, joiden avulla lapsesi löytää tasapainon ja oppii polkemaan itsevarmasti! Lasten polkupyörät ovat kehittyneet huomattavasti siitä, millaisia ne olivat, kun allekirjoittanut opetteli pyöräilemään. Valitettavasti monet lasten pyörät ovat kuitenkin edelleen liian painavia, mikä vaikeuttaa pyöräilyn opettelua. Lue vinkit mitä kannattaa ottaa huomioon lapsen pyörää valittaessa.

UKK – Usein kysytyt kysymykset lasten liikunnasta

Miten tukea vähävaraisten lasten liikuntaa?

Liikunnan ei tarvitse olla kallista! Monet urheiluseurat tarjoavat maksuttomia kokeilukertoja, ja joillakin paikkakunnilla on myös harrastustukia perheille, joilla on taloudellisia haasteita. Lisäksi esimerkiksi puistot, koulun liikuntasalit, kirpputoreilta löytyvät urheiluvälineet ja yhteisölliset tapahtumat voivat tarjota edullisia tapoja liikkua.

Entä jos lapsi on kömpelö tai liikunnallisesti epävarma?

Kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, ja joillakin motoriset taidot voivat vaatia enemmän harjoittelua. Kömpelö lapsi saattaa vältellä liikuntaa, jos hän kokee sen vaikeaksi tai pelkää epäonnistumista.

Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan:
✔ Karkeamotoriset taidot – Esimerkiksi juokseminen, hyppääminen ja tasapainoilu.
✔ Hienomotoriset taidot – Pienet, tarkat liikkeet, kuten kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen.
✔ Havaintomotoriset taidot – Kyky hahmottaa omaa kehoa suhteessa ympäristöön, aikaan ja voimaan (esim. pallon kiinniottaminen tai esteiden väistäminen)

Kömpelöä lasta voi tukea valitsemalla hänelle mieluisan lajin, kuten uinnin, tanssin tai pyöräilyn, ja harjoittelemalla leikin kautta ilman suorituspaineita. Vertailua toisiin kannattaa välttää ja sen sijaan keskittyä lapsen itsetunnon vahvistamiseen kehumalla hänen edistymistään. Liikuntataitojen kehittyminen vie aikaa, joten tärkeintä on luoda positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Pienet arjen liikuntahetket, kuten kävely, leikit ja tanssi, auttavat lisäämään aktiivisuutta. Tarvittaessa ohjattu liikunta tai fysioterapeutin tuki voi auttaa kehittämään motorisia taitoja. Jokainen lapsi voi löytää itselleen sopivan ja mielekkään tavan liikkua!

Miten tukea vähävaraisten lasten liikuntaa? Liikunnan ei tarvitse olla kallista! Monet urheiluseurat tarjoavat maksuttomia kokeilukertoja, ja joillakin paikkakunnilla on myös harrastustukia perheille, joilla on taloudellisia haasteita. Lisäksi esimerkiksi puistot, koulun liikuntasalit, kirpputoreilta löytyvät urheiluvälineet ja yhteisölliset tapahtumat voivat tarjota edullisia tapoja liikkua.

Entä jos lapsi on kömpelö tai liikunnallisesti epävarma?

Kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, ja joillakin motoriset taidot voivat vaatia enemmän harjoittelua. Kömpelö lapsi saattaa vältellä liikuntaa, jos hän kokee sen vaikeaksi tai pelkää epäonnistumista. Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan: ✔ Karkeamotoriset taidot – Esimerkiksi juokseminen, hyppääminen ja tasapainoilu. ✔ Hienomotoriset taidot – Pienet, tarkat liikkeet, kuten kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen. ✔ Havaintomotoriset taidot – Kyky hahmottaa omaa kehoa suhteessa ympäristöön, aikaan ja voimaan (esim. pallon kiinniottaminen tai esteiden väistäminen) Kömpelöä lasta voi tukea valitsemalla hänelle mieluisan lajin, kuten uinnin, tanssin tai pyöräilyn, ja harjoittelemalla leikin kautta ilman suorituspaineita. Vertailua toisiin kannattaa välttää ja sen sijaan keskittyä lapsen itsetunnon vahvistamiseen kehumalla hänen edistymistään. Liikuntataitojen kehittyminen vie aikaa, joten tärkeintä on luoda positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Pienet arjen liikuntahetket, kuten kävely, leikit ja tanssi, auttavat lisäämään aktiivisuutta. Tarvittaessa ohjattu liikunta tai fysioterapeutin tuki voi auttaa kehittämään motorisia taitoja. Jokainen lapsi voi löytää itselleen sopivan ja mielekkään tavan liikkua!